perjantai 21. marraskuuta 2014

4G-yhteyden seurantaa, osa 4

Saunalahdesta tuli Elisa. Nimenmuutos ei liiemmin vaikuttanut mielipiteeseeni operaattorin 4G-yhteydestä. Nyt marraskuun loppupuolella on jälleen aika tarkastella yhteysnopeuksia. Edellisen artikkelin jälkeen CSG Networksin valmistama paneeliantenni on saanut kaveriksi toisen samanlaisen antennin.

Molemmat antennit ovat sijoitettuna kirjahyllyn päälle vierekkäin. Huawein modeemin signaalit vaihtelevat kahden ja kolmen palkin välillä. Elisan verkkokartan mukaan osoitteessani on täydet palkit DC-verkolle ja kaksi palklkia LTE-verkkoa. Muutaman sadan metrin säteellä myös LTE-verkolle luvataan täydet kolme palkkia kuuluvuutta.

Miten yhteys toimii käytännössä? EI lähelläkään luvattua 50 megabittiä, mutta hyvin silti. SamKnows-artikkelista saa pienen kuvan yhteyden nopeuksista. Nopeusheilahtelua on runsaasti, mutta pääosin nopeudet ovat siedettävällä tasolla ja esimerkiksi YouTuben tai Yle Areenan videoiden katsominen ei aiheuta tökkimistä. Juuri tehty Speedtest.netin mittaustulos näyttää vasemmalla näkyviä lukemia. 

Alempi testi on tehty heti ylemmän testin perään. Ping pysyttelee melko hyvin 35-60 millisekunnin sisällä. Nopeudet ovat keskimäärin 14-21 megabittiä sisään ja 3-5 megabittiä ulos. 
Paneeliantennien määrän kasvatus sai yhteyden nopeuden stabiloitumaan melko hyvin. SamKnows-artikkelissa nopeusheittelyä ilmenee, mutta käytännössä eroa ei huomaa lainkaan. 
Huomionarvoinen seikka on myös se, että SamKnowsin piirtämät kaaviot ovat melko armottomia kaavion tiheydestä johtuen.

Saunalahden myyntipuheen mukaan yhteyden pitäisi olla 50 megabittiä sekunnissa. Siitä ollaan melko kaukana, mutta käytössä yhteys on vanhaan ADSL-liittymään verrattuna erittäin ripeä sekä sisään, että ulos. Yle Areenan videoissa esiintyy välillä lievää nykimistä, mutta vika saattaa johtua myös Areenasta. Lisäksi muutamien YouTuben tai Indieflixin kaltaisten videosivustojen kohdalla pidempien klippien lataamista on saanut odotella jonkin aikaa. Toisaalta taas vaikkapa Linux-jakelupaketin DVD-levykuvan lataaminen Funetin serveriltä sujuu minuuteissa, kun vanhalla ADSL-yhteydellä latausta olisi saanut odotella tunteja. Kasvun huomaa myös lähetysnopeuksissa. Esimerkiksi äänitiedostoojen siirto verkkoon tai suoraan koneelta koneelle sujuu tiedostokoosta riippuen muutamissa minuuteissa, kun aiemmin siirto saattoi viedä helposti 15-30 minuuttia. 

Yhteysnopeuden kasvu ulospäin näkyy myö etäkäytön mukavuuden kasvuna. Nyt etähallintaa käyttäessä etäkoneen ruudun kuvanlaatu on selvästi parempi ja asioiden hoitaminen on huomattavasti sujuvampaa kuin aikaisemmin. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että etäkäyttöohjelmiston tiedonsiirto-ominaisuutta hyödyntäessä siirtonopeus jää usein alle 200 kilotavuun sekunnissa, nopeus jää noin neljäsosaan lähtevästä nopeudesta. Toisin sanoen, jos tiedoston siirto ftp:llä sujuu 400 kilotavun sekuntivauhdilla, etäkäyttöohjelman tiedonsiirtonopeus pysyttekee tiukasti 120 kilotavun tietämissä. Asiaan saattaa vaikuttaa vastaanottavan pään Internet-yhteys, sillä kovin moneen paikkaan tiedonsiirtoa ei ole tullut etäkäyttöohjelmistolla tehtyä. 

Kuten olen aiemmin hehkuttanut, olen yhteyteen oikein tyytyväinen. Testeistä huomaa, että ollaan kaukana luvatusta maksiminopeudesta, mutta koska hinta on muutaman euron paikallisen puhelinyhtiön ADSL-liittymää edullisempi ja nopeudet heidän liittymäänsä verrattuna sisäänpäin lähes 20-kertaiset ja uslopäin keskimäärin 3-6-kertaiset, ei liittymää huonoksikaan voi haukkua. 

ADSL-asiakkaille suosittelen edelleen lämpimästi 4G-yhteyden kokeilua. Verkot ovat jo sen verran laajat, että mobiiliyhteys on vakavasti otettava kilpailija kiinteälle linjalle. Kannattaa kuitenkin tarkistaa oman alueen verkkokuuluvuus kultakin operaattorilta ennen liittymän hankkimista. Soneran kuuluvuusaluekartta löytyy täältä, DNA:n täältä ja Elisan täältä.